Sivut

tiistai 28. maaliskuuta 2017

Ensimmäinen kerta valjasulkoilua!

Luna on joutunut meille tulostaan saakka säännöllisen epäsäännöllisesti viettämään sisätiloissa aikaa valjaat päällä. Tilasin Lunalle ensivaljaiksi jotkut maailman halvimmat pilipalivaljaat (taisivat maksaa ~4€) ja sitten aloteltiinkin niin, että neiti joutui olemaan ne päällä aina kerta kerralta pidempiä aikoja.

Silloin kun alotettiin totuttaminen, puhuttiin ajallisesti minuuteista, myöhemmin ehkä jopa kymmenestä minuutista tai vartista. Ensireaktioksi valjaisiin odottelin jompaa kumpaa kahdesta reaktiosta; joko kissa lamaantuu täysin ja kuvittelee, että "sidottuna" ei voi liikkua tai sitten toinen ääripää eli hirmuiset valjashepulit. Nooh, arvata saattaa kumman vaihtoehdon meidän seinähullu valitsi :D Täällä mentiin kämpän päästä päähän ja ties millaisia kuperkeikkoja. Äärimmäisen huvittavaa katseltavaa.

Nyt Luna kuitenkin jo parhaimmillaan on ollut lähes puoli päivää valjaat päällä ja kaikki normaalit toiminnot alkavat sujua, vaikka edelleen valjaiden laittamista päälle pitää vähän kapinoida sellaisella minihepulilla. Viikonloppuna kohdalle osui mukavan aurinkoinen päivä ja hetken mielijohteesta kaappasinkin valjaisiin puetun kissan kainaloon ja mentiin ekaa kertaa pihalle.



Me asutaan rivitalossa, joten kämpän edessä on pieni oma piha. Piha on suurinpiirtein aidattu, mutta ei tosiaan mitenkään kissanpitävästi, joten ne valjaat on pakolliset. Pysyttiin kuitenkin näin ensimmäisen ulkoilukerran kunniaksi ihan tuossa pihaterassin tuntumassa eikä oltu kovinkaan kauaa pihalla. Ajattelin, että ehkä tässäkin on hyvä noudattaa valjastotuttelussa opittua kaavaa: pikkuhiljaa ja vähän kerrallaan.


Luna oli pihalla yllättävän rohkea. Pientä tärinää oli havaittavissa takajaloissa, mutta muuten tyttö kyllä pää pystyssä haisteli ympäristöään ja intoitui jopa hieman leikkimään terassin lautojen välistä pilkistäneiden oksien ja lehtien kanssa. Lintusten livertely lähipuskassakin meinas käydä vaistojen päälle, kun Luna teki pienet vaanimishypyt. Harmi vaan, että noihin valjaisiin kuuluu aivan säälittävän lyhyt hihna, joten pieni jojo-efekti laitto aika äkkiä lopun niille saalistushaaveille.



Nyt vaan odotellaan kelien lämpenemisiä, jotta olis sekä katilla että ulkoiluttajalla vähän mukavampi viettää aikaa pihalla! Kunnolliset valjaatki saattaa olla ostoslistalla sitten, ku Luna alkaa saavuttaa aikuiset mittansa (tai vaihtoehtoisesti sitten, kun nämä nykyiset päättävät antaa periksi).


Ensi viikolla koittaa myös odotettu Turun näyttely, jossa Luna kilpailee molempina päivinä. Hän itse on vielä autuaan tietämätön tulevista koitoksista, mutta palvelijaa alkaa jo hiukan jännittää ::)

-Sanni

4 kommenttia:

  1. Onpa reipas ulkoilija! Mä ainakin tuun moikkaamaan teitä näyttelyyn. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva! :) Nähdään siis näyttelyvilskeessä!

      Poista
  2. Näyttelyssä nähdään! :)

    Valjaiksi suosittelen Vänttisen valjaita (https://www.facebook.com/arjasart/). Tiesithän muuten, että Somakissilla on myös pentuvaljaslainaamo? (http://www.somakiss.net/fi/yhdistys/yhdistysesittely/lainaamo/)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vänttisen valjaista oonki kuullu kehuja, mutta tuo lainaamotoiminta tuli ihan uutena tietona! Pitääkin varmaan miettiä, jos lainaisi sieltä kokeiluun ensin... Kiitos vinkistä ja nähdään näyttelyssä! :)

      Poista